Viikko paketissa

 Mie teen nyt listan menneestä reilusta viikosta

•  The Great Gatsby käytiin kattomassa ja vietettiin läksiäisiä, muutamat itkut tuli itkettyä sinä iltana. Viisi lukuvuotta on pieni ikuisuus yhdessä kulkea rinnakkain.
• Viikonloppuna luin Irja Kilpeläisen Osaammeko kuunnella ja auttaa -kirjaa ja koin valaistumisen, miksi se kirja on niin hitti. Jotain kosketuspintaa siis menneeseen ja tulevaan tässä ja nyt.
• Eka messuavustus kesätyöseurakunnassa ja arvaapa, olinko laittanut mustat kengät ja housut...auts.
• Maanantaina alkoi seurakuntasihteerin sijaistelu - PANIIKKIA ilmassa.
• Tiistaina ihana lounashetki Toreron lohirisoton ja ystävän kera. Ihania molemmat.
• Keskiviikkona mun paniikki alkoi helpottaa hiukan ja seurakuntaneuvostossa valittiin aivan oikea ihminen Noljakan piiriin kappalaiseksi. JEEE!!!
• Torstain huippuhetkiä olivat ehdottomasti mangon makuinen smoothie Murussa sekä iltakävely erään suloisen karvakamun ja  hänen vielä suloisemman omistajansa kanssa.
• Tänään päättyi tämä viikon mittainen toimistopäivystys, eikä minusta toistaiseksi kuoriutunut toimistoihmettä - edelleenkin kaikenlaisen säätäminen tulostamisen, skaalaamisen ja osoitetarralappujen sekä monistushuoneen möhkäleen kanssa ovat mulle salatiedettä.
• Kesän eka sateessa pyöräily (DONE) ja kevään vika tentti (DONE). Nyt vain tuloksia odotellaan. btw edustin taas märkine housuineni tentissä ja sitten vielä menin selittelemään, etten oo pissiny housuun, mutta on tällä viikolla töiden takia lähellä ollut. Siis ei oikeesti, vaan ainoastaan kuvainnollisesti - vierustoverini jo monen tentin ajalta kiitti tästä tiedosta ja hymähteli.




Haikea hetki viime viikon torstaina.

Jotkin asiat eivät vanhennu 40 vuodessakaan.

Lounas ihanan Gurun kanssa Torerossa.

Eiliseltä.

Tässä pari kuvaa eiliseltä: molemmat omalla tavallaan kivoja kuvia. Tykkään noista kengistä ja sukkiksista, etenkin yhdessä ne näyttävät varsin suloisilta. Onkohan suloinen oikea sana kuvailemaan aikuisen pukeutumista, pohtii korvallista pipoa käyttävä... kuulemma se on Nalle Puh -pipo, jos ystäviä on uskominen.

Taitaa olla kesä!

 Lisäksi iltalenkkiämme karvaisen ja vähemman karvaisen kaverin kanssa sulostuttivat kaksi pupua joen varressa. Ihan kesyjä olivat nämä pitkäkorvat, kun koirasta ja ihmisistä välittämättä nurmikolla käyskentelivät. Ja voittepa vain kuvitella, kuinka paljon harmitti, että tätä ihmettä oli todistamassa kanssani vain surkeahko kännykkäkamera. Järkkärillä olisi ollut mahdollisuus saada NIIIN hyviä kuvia.

Kaupunkilaispupu iltalenkin varrella.

Kevätiloa.

Mutalan kirkolta.

Kävin kesän työmaalle tutustumassa ja heti pääsinkin tositoimiin: sanomalehtitornia rakentamaan. Hauskaa oli!

Kotiin pyöräillessä piti ihan asiakseen pysähtyä joen varteen, kun niin kaunista oli ilta-auringossa. Ihana sää - lämmin ja aurinkoinen. Kevään ekat pehmiksetkin on ystävän kanssa torikahviossa syöty.

Löysin Centrumin S-marketista uudet Coca-Colan kampanjapullot ja pakkohan se oli mainosten uhrina ostaa. Nyt mulla sitten on pullo, jossa lukee Rakas. Ehdottomasti voittaa kauneudessaan sen, mitä halpiscolat hinnassa. (nyt voikin ite laittaa halpista tuohon pulloon)

On siis kevät, kuljen Pielisjoen rantaan...

luuv.

Makoosa päivä!

Tässäpä kuvallisessa muodossa meidän vapaaehtoisten kiitospäivän meininkejä Vaiviosta.

Messu isossa luokassa aloitti päivän.

Tunnelmia ennen Popo Salamin musiikki- ja tanssihetkeä.

Tällaisissa popoissa mentiin...

Näiden tunnelmapalojen lisäksi päivään kuului maittavaa ruokaa, Timon ja Dellun vaihtoehtoisessa workshopissa kreisialiasta joukkueittain sekä namskis välipalaksi riisivatruskoja? ja mustikkapiirakkaa. Huom. mie ja S voitettiin kreisialias - ei siis yhtään huomaa, että ollaan pian viisi vuotta  toistemme selityksiä kuunneltu.

Loppupäätelmänä: kannatti herätä ja mukavaa oli ihanan ystävän kanssa viettää aikaa tuolla. Ja mun toiveet toiminnallisemmasta ohjelmasta oli kuultu!

Siunaa koko maailmaa

Aivan valtavan upea versio tutusta virsikirjastakin löytyvästä laulusta. Osui ja upposi minuun, joten jaanpa sen sullekin. Enjoy!



Huomenna olen lähdössä Vaivioon seurakunnan vapaaehtoisten kiitospäivään. Bussi starttaa kymmenen jälkeen aamulla, joten unille kai sitä pitäisi pian hipsiä. Odotan innolla päivää ja toivon, että päivän ohjelmaa olisi kehitetty viime vuodesta - silloin wlan tuli tarpeeseen. Joka tapauksessa Vaivion ruoka on maistuvaa, joten se jo itsessään korvaa ohjelman puutteet. Ihana päästä käymään mun "kotona" ennen riparikesän hulinoita!

Anun vaihtoehtovappu

Mun hilpeät vappukamut. Luuv ya.

Mun vappu meni siis valtavan hilpeissä tunnelmissa, kun keväinen flunssa iski mua lekalla. Viikon luontoäänet ovat olleet köhköh, atshii ja trööt... ja kyllä, saat ihan itse päätellä, mitä kaikkea ne kuvaavat. Vappuaatto ja vappupäivä olivat mulla kuumeisia päiviä: jopa Greyn anatomian katsominen olisi vienyt liikaa aivokapasiteettia, joten tyydyin tuijottamaan lifestyle-ohjelmien kirjoa ja feispuukkailemaan nettiin eksyneille vappuilijoille.

Nyt voin jo paljon paremmin yskästä ja nuhasta huolimatta, joten mökkihöpertyminen vaivaa hiukan. Ehkä huomenna voisi lähteä vaikkapa kävelylle hetkeksi tai jos jaksaisi herätä aamulla messuun. Kymppimessu voi olla haaste, kun flunssailun vuoksi olen nukkunut reilusti puolille päivin useana päivänä.

Ja kuva tästä mun kiristyslakistani.

Yleisenä huomiona voin kertoa, että yo-lakki puristaa päätä. On kuulemma yleinen ongelma kaveripiirissä ja yleisesti lakkikansan keskuudessa, joten googlailin ja päädyin blogeihin, joissa valiteltiin samaa ongelmaa. Blogien ja kommenttien perusteella lakin nahkainen päänympärys ajan kanssa kutistuu, minkä vuoksi siis lakki kiristää päätä. Pääni ei ole siis kasvanut "ahkeran" opiskelun seurauksena, vaan hattu on vain mennyt kutistumaan - mokomakin lätsä. Luin myös, että lakin voi halutessaan viedä venytettäväksi - ehkä kehittelen oman venytystaktiikkani ensi vappua odotellessa...tai sitten en.

Ja miksi minä jorisen jostain yo-lakista?! KOSKA mulla ei ole ollut paljoa älykkäämpääkään tekemistä viime päivinä, paitsi Greyn anatomia eilen ja tänään.