Mun joulu.

Minä selvisin joulusta, toivottavasti sinäkin! Joulunsanoma puhutteli ja puhuttelee edelleen, Vapahtaja seimessä meidän ihmisten vuoksi. Jouluyön messu oli kaunis, kannoin ristiä kulkueessa, luin tekstin ja avustin ehtoollisella. Oli tuttua ja turvallista olla siellä, antaa jotain itsestään, palvella Jumalaa ja antaa Jumalan palvella minua.


Vietin joulua lämminsydämisten ihmisten kanssa, kiitos siitä heille kaikille. En tiedä, lukevatko he tätä blogia, mutta kiitollinen olen joka tapauksessa. Erilainen joulu minulla oli, mutta ihan hyvä silti. Ei tänä vuonna ehkä parempaa joulua olisi voinutkaan olla.


Pian voikin suunnata katseensa uuteen vuoteen ja ehkä hieman muistella mennyttä vuotta...

24. joulukkuuta - jouluevankeliumi

Eräs ihminen vuosien takaa lisäsi minut noin viikko sitten kaverikseen feispuukissa, en tiennyt hänen edes muistavan minua. Minä tulen muistamaan hänet todennäköisesti aina, koska hän on toinen minua innostaneista nuorista naispapeista silloin, kun minä olin vasta lukiossa ja haaveilin teologiseen pääsemisestä. Hän jätti jäljen minuun, mutta ehkä minäkin jätin jonkinlaisen jäljen häneen, kun hän muisti minut.


Hän linkitti tämän sympaattisen joulutarinan feispuukkiin seinälleen jouluntoivotukseksi. Minä haluan nyt jakaa teille joulunydinsanoman, se on tässä videossa tuoreella(suloisella) tavalla esitetty. Jumala syntyy talliin viattomana lapsena lahjoittaen meille iankaikkisen elämän. Taivaan iskä rakastaa meitä niin paljon, että antaa meidän pelastukseksemme ainoan poikansa, joka ei unohda yhtäkään meistä! SIUNATTUA JA SULOISTA JOULUA!



 
ps. videon musiikit on aivan ihanat, samoin söpöt lapset :)

23. joulukuuta - joulukuusi hohtaa...

Rajattoman Joululaulu on tämän päivän biisi, se on yksi lempibiiseistäni heidän joululevyltään. Tähän päivään tuo biisi liittyy siten, että sen kertsissä lauletaan joulukuusesta, kun taas minä kasasin ja koristelin joulukuusen(kyllä, se on tekokuusi ja nätti sellainen onkin). Iltalenkin jälkeen päätin hakea kuusen varastosta; ihan itse laitoin sen jalkaan ja taivuttelin oksat ojennukseen. Kaunis on kuusi tänäkin vuonna, tuo kaunista joulutunnelmaa muuten varsin ankeaan yhteiskeittiöön. Joulu on pian - erilainen, mutta hyvä joulu, jos niin päätän.

22. joulukuuta - minun jouluni

Tänä vuonna joulunodotus on ollut minulle erityisen ristiriitaista. Tästä joulusta tulee erilainen, en vietä sitä kotona perheeni kanssa, vaan olen ystävieni perheiden luona. En ole leiponut pipareita, tuskin ehdin enää leipoakaan, enkä ole aivan varma, laitanko ja koristelenko kuusta keittiöön. Kristillisenä juhlana odotan joulua, mutta perhejuhlana joulu onkin tänä vuonna mutkikkaampi. 

Rakastan joulua, ehkä siksi olen blogaillut tänne melkein kuin joulukalenteriin. Pian saamme juhlia, että Jumala syntyi tänne maailmaan viattomana lapsena, jotta me pelastuisimme. Toivottavasti seimessä makaava Jeesus-lapsi ei huku joulupapereiden alle!

21. joulukuuta - kauneudesta

Tänään valitsemani biisi ei ole kovinkaan jouluinen, mutta siinä on tärkeä sanoma. Puhuimme tänään kauneudesta erään upean ja kauniin naisen kanssa. Mitä kauneus edes on? Todellisessa kauneudessa ei ole kyse ihon, silmien tai hiusten väristä, kauneus ei määrity painoindeksin tai pankkitilin saldon mukaan. Kauneus ei katoa hiustenleikkauksen yhteydessä, vanhetessa tai lököverkkarit yllesi pukiessa. Todellinen kauneus tulee sisältä. Se tulee siitä, miten olet itsesi kanssa ja miten kohtelet lähimmäisiäsi - kauneus on asennetta. Näetkö itsessäsi ja jokaisessa vastaantulijassa Jumalan kauniin kuvan? Ainakin meidän tulisi nähdä. SINÄ olet kaunis juuri omana itsenäsi!

20. joulukuuta - jotain rakasta

Varpunen jouluaamuna on minulle yksi rakkaimmista joululauluista. Se on surullisen kaunis. Ystäväni kertoi juuri, että säveltäjän oma poika oli kuollut edellisenä talvena, ja hän oli saanut idean lauluun katsellessaan tytärtään syöttämässä varpusta - pieni veli oli tullut varpusena toivottamaan hyvää joulua rakkaimmilleen. Minä kuvailin pyhäinpäivänä oravaa hautausmaalla, toki oravia siellä riittää, mutta kyllä minulla pienen hetken ajatus mielessäni häivähti...vaikkei se kovin kristillistä olekaan.


Tänään siis vuorossa Suvi Teräsniskan tulkinta tästä biisistä. Löytyypä se muuten Suomen lähetysseuran kauneimpien joululaulujen vihkosestakin.

19. joulukuuta - hyvää tahtoa

mun jouluntähti.

Olen huomannut tänään, että useilla ihmisillä taitaa edelleen olla lämmin sydän ja ripaus hyvää tahtoa. Sen verran ilahduttavia kohtaamisia sain kokea tänään niin kasvokkain kuin puhelimessakin, että noin voi sanoa. Joulumieli alkaa pikkuhiljaa kurkistella minullakin jostain piilostaan. Olin tänään avustamassa messussa: tein johdanto-osan liturgian, luin lukukappaleet ja avustin ehtoollisella. Lisäksi kävin laulamassa kauneimpia joululauluja pääkirkossa ystäväni perheen kanssa, jo toinen päivä peräkkäin, kun lauloin niitä lauluja - tänään sai laulaa enemmän.

Tämän päivän kunniaksi John Lennonia.

18. joulukuuta - joulun odotustunnelmaa

On ollut nyt muutamana viime päivänä kiirusta: en ole ehtinyt päivittää. Olin tänään ystäväni kanssa Joensuun kirkossa kuuntelemassa erään pankin asiakkaille suunnattua joulukonserttia. Siellä oli kauniita ja varsin perinteisiä musiikkiesityksiä sekä muutama kauneimpien joululaulujen vihkosesta valittu yhteislaulu. Tämä oli yksi niistä. Herkkä ja perinteinenkin Sibeliuksen säveltämä En etsi valtaa loistoa Rajattoman tulkintana.




Eilen vietimme tyttöporukalla pikkujoulua minun luonani. Söimme kokonaisen ananaksen (jouluista, eikös?), keitimme riisipuuroa, paistoimme torttuja ja joimme glögiä sekä myöhemmin illalla söimme vaniljajäätelöa, johon sekoitimme murskattuja pipareita.  Istuimme kynttilänvalossa, juttelimme syvällisiä ja vähän vähemmänkin syvällisiä - ihanaa laatuaikaa ihanien ihmisten kanssa. Taustalla soi Rajattoman joululevy, joten haluan tänään jakaa vielä toisen Rajattoman joululaulun.

15. joulukuuta - herkän melankolista

Vietimme muutaman ystäväni kanssa pikkujoulua: söimme riisipuuroa, teimme torttuja ja joimme glögiä sekä napostelimme karkkia ja minun koristelemiani pipareita. Jouluisissa siis tunnelmissa istuimme iltaa, ennen kuin kukin heistä lähtee omalle puolelleen Suomea jouluksi kotiin. Katsoimme myös Joulutarinan, mistä on tämän päivän biisi: Antti Tuiskun Valovuodet. Kaunis, ihana, herkkä ja ehkä hieman surumielinen on biisi, samoin kuin elokuvakin. Kuvastaa varsin hyvin suomalaista melankolista pohjavirettä.

14. joulukuuta - kauneutta pimeyden keskelle

Ulkona on aivan mielettömän kaunista, puut ovat kuuran peitossa ja pakkasta on tarpeeksi. Joulu lähestyy nopeasti, mikä taas on ihanaa ja kamalaa yhtä aikaa. Juhlapyhiin kertyy valtavasti odotuksia, suuri lataus, joten on mahdollisuus kokea onnea, mutta myös yhtälailla pettyä suuresti. Joka tapauksessa jouluna saa hetkeksi levähtää arjesta, ja on mahdollisuus kohdata lähimmäisensä aivan eri tavalla kuin kiireen keskellä. Lisäksi meillä on mahdollisuus kohdata suuri Jumalamme joulunajan messuissa ja tapahtumissa.

Minulla on takana pitkä ja mullistava syksy, nyt on talven aika tulla. Lumi peittää syksyn ankeuden ja tuo valoa, ensi keskiviikkona on vuoden pimein päivä, Talvipäivän seisaus. Tämä Club for fiven Lunta tupaan sopii varsin hyvin tunnelmaan, lunta tupaan tulla saa...kunhan ei ole yksin. btw a cappella -laulu on upeaa kuunneltavaa.

13. joulukuuta - en ihan ehtiny oikean vuorokauden puolelle.

Jokaisen meidän sisällämme elää maailmanparantaja, tää on Idän ihmeiden poikien maailmanparannuslaulu. Me likes. Ihanan höpsön hubaa musiikkia tekevät poijjaat. Tän päivän biisi on nyt poikkeuksellisesti myspacesta.

Etsi lisää samankaltaisia artisteja kuin Idän Ihmeet - 10.3! Album Out. Myspace-musiikki -sivustolta

12. joulukuuta

Jouluaattoon on 12 päivää. Hurjaa! Nopeasti kuluu aika - joulukuu ja yleensäkin aika. Tasan kaksi kuukautta sitten olin tähän aikaan Papiston päivien iltajuhlassa sekavin tuntein. Tunteet ovat edelleenkin ajoittain sekavat, mutta tuohon iltaan verrattuna elämä tuntuu todelliselta. Haluan tänään jakaa toisen menneen syksyn biiseistäni, olen kuunnellut tätä paljon.

10. joulukuuta

Syksyn kauneimpana päivänä kävelin Tikkamäkeä alas, tämä biisi soi kuulokkeissa, kyyneleitä ei valunut, mutta haukoin henkeäni. Kaunis laulu - tulee todennäköisesti muistuttamaan tästä syksystä ja myös tuosta syksyn kauneimmasta päivästä. Nyt ei ole enää syksy, vaan joulu lähestyy, silti haluan jakaa sulle tämän muiston. Olimmepa mistä syystä tahansa rikki, Jumala auttaa ja korjaa, siihen on turvallista luottaa. Hän lähettää polkujemme varrelle enkeleitään: näkymättömiä ja näkyviäkin arkienkeleitä. Lohdullista <3

9. joulukuuta

Tänään on mun nimipäivä ollunna. Heräsin aamulla, kun isi laittoi tekstarin - iskä on symppis ainakin välillä <3. Mutta että päivän biisi. Sehän on ehdottomasti Rajattoman joululevyltä Ketun joululaulu. Kettu on jees, ja mun nimipäivä on ollut merkkinä joulun lähestymisestä niin kauan kuin mie vain muistan, joten voi laittaa joululaulun.

8. joulukuuta

Claas P. Jambor on mun löytö Maata näkyvissä -festareilta vuonna 2005. Aivan huippua musiikkia, ja elämänmakuista. Tykkään.

7. joulukuuta

Tän päivän biisi on DC Talkin Jesus Freak. Vapaasti suomennettuna kertsiä. "Mitä ihmiset ajattelevat, kun kuulevat minun olevan Jeesus-friikki? Mitä ihmiset tekevät, kun huomaavat sen olevan totta?" Hyviä kysymyksiä. Onko ihminen friikki, outo tai hullu, jos hän uskoo Jeesukseen? Joidenkin mielestä ehkä onkin, mutta maailmassa on paljon ihmisiä, jotka myös uskovat Jeesukseen. Mie en ole yksin uskoessani, etkä siekään oo!

6. joulukuuta

Ja vielä itsenäisyyspäivän kunniaksi Sibeliuksen Finlandia. Aivan mahtava biisi! Lukiossa lauloin kuorossa tätä täydellä sydämellä, tunne oli suorastaan pakahduttava. Olen ylpeä Suomesta ja Sibeliuksesta.

5.-6. joulukuuta

Juha Tapion ihanan keikan kunniaksi valitsin tämän biisin. Hän esitti tämän encorena: mielettömän herkkää. btw, Juha Tapio kosketti mun kättä - olin toisessa rivissä keikalla.

4. joulukuuta - gospelrakkauteni.

Tämä biisi koskettaa minua edelleen, vaikka olenkin kuullut tämän useita kertoja riparini jälkeen. Minun ensimmäinen gospelrakkauteni <3

2. joulukuuta

Toinen suomigospelin kova nimi, jota ei enää keikoilla näe - ainakaan toistaiseksi.

1. joulukuuta

Tarjoilen tässä suomigospelin legendan musaa alkaneen joulukuun kunniaksi.

eka adventti.

Kuninkaasi tulee nöyränä aasin varsalla ratsastaen. Hän ei ole enää kaukana, tulee keskellemme antamaan rauhan ja vapauttamaan meidät elämään toinen toistemme kanssa. Hoosianna Daavidin Poika!


Olin tänään Noljakassa perhemessussa avustamassa: hoidin messun johdanto-osan liturgian ja avustin ehtoollisella. Jännitti varsin paljon ennen messun alkua, mutta hyvin minä taisin kuitenkin selviytyä osuudestani. Autoin myös saarnassa kuljettamalla pehmoaasia, Rapsua, ihmisten keskellä, samalla sai kivasti otettua kontaktia kirkkokansaan. Rapsu-aasista tykkäsivät perheen pienimpien lisäksi myös muut kirkossa olijat, paljon sai Rapsu silityksiä ja rakkautta osakseen tänään.


Messun jälkeen oli kirkon alakerrassa auttamassa lasten jouluaskartelupajassa. Kävijöitä oli kivasti ja lapset mukavia. Huomasin myös, miten ikävä mulla onkaan lasten kanssa askartelua ja kerhotäteilyä, vaikka olenkin ollut ilman kerhoa vasta reilun kuukauden. Näillä näkymin taidan jatkaa joulun jälkeen taas kerhonohjaamista, jos vaan mulle löytyy vielä joku kiva kerho.


Yleensäkin huomasin tänään, että taidan minä opiskella ihan oikeisiin hommiin, koska sen verran mukavaa minulla oli "töissä". Ehkä tämä taas kannustaa minua joulun jälkeen jatkamaan opiskelua.

Maata näkyvissä, ohoi!

Arvatkaas, missä olin viime viikonloppuna. Aivan oikein: Turussa Maata näkyvissä -festareillahan minä seikkailin. Kuudes kerta peräkkäin oli, edelleen kolahti ja kovasti. Voisinpa vaikka kertoilla muutaman kivan jutun festareista.


Eka juttu, mikä kolahti, oli perjantai-illan messu. Ajattele, 10 000 ihmistä yhtä aikaa messussa! Tuo jo itsessään on mieletöntä, mutta tänä vuonna oli jotenkin erityisen kiva tunnelma messuilussa. Laulut oli valittu hyvin, tuoreita sovituksia vanhoihin tuttuihin ja svengiä meininkiä. Lisäksi kerrankin saarna oli oikeasti kiinnostava, heti kiinnittyi huomio, kun pitkätukkainen mies liittää Terapian ja HB:n lyriikoita saarnatekstin aihepiiriin. Hän puhui puhuu ehtoollisesta meidän mahdollisuutena kohdata Jumala, kannusti menemään messuun. Saarnasi tykisti asiaa, tää oli ruisleipää.


Majoitus. Majoituimme Aurajoen kouluun, saimme nukkua luokassa, mikä oli luksusta verrattuna reilun sadan tytön liikuntasalikokemukseen. Suihkujakin oli ihan riittävästi, samoin vessoja. Osaa tällä kokemuksella jo arvostaa tuollaista, kun on majoittunut varsin usein liikuntasalin lattialla. Tässä voisi myös mainita bussikuskista, joka oli asiantunteva ja hoiti hommansa hyvin. Kokemusta on myös sellaisesta kuskista, joka ajelee yksisuuntaisia väärään suuntaan ja ajelee korttelirallia navigaattorin kanssa yöllä keskellä jotain Turun lähiötä, kun etsii majoituskoulua.


Bändit! Huippuja bändejä näki yllin kyllin: Tera esiintyi lauantaiaamuna yöpuvuissa, LZ7 tanssitti porukkaa mahtavasti, Idän ihmeet herättivät minut välikoomasta iltapäivällä sekä Juha Tapion karisma lumosi Turkuhallin illalla, HB:n setti oli tujua tavaraa ja sokerina pohjalla Newsboys! Vietin permannolla enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin, sain myös kuvailla seurakunnan kameralla festarimeininkiä.


Siinä pyhä kolmiyhteys: perjantain messu, majoitus ja bändit...se voisi olla myös Messu, Majoitus, Musiikki - MMM. Sunnuntaina kävimme myös Turun tuomiokirkossa messussa, joten oikeastaan tuplamessu, koska oli tuomiokirkkokin aikamoinen elämys pikkuteologille. Mahtavan suuri ja vanha kirkko, tuoksui vanhalle kivilinnalle. Huippua!

Tukka hyvin?

Sanonta "tukka hyvin, kaikki hyvin" on varmasti tuttu kaikille. Mun tukka koki muodonmuutoksen eilen. Sen jälkeen on ollut melkein koko ajan olo, ettei tukka todellakaan ole hyvin. Peilistä tuijottaa pitkätukkaisen nuoren naisen sijaan peikko, jolla tukka sojottaa joka suuntaan ja jolla on sama naama kuin sillä pitkätukkaisella naikkosella.MINÄKÖ SE SIELLÄ?!


Välillä ihmisen pitää muutenkin katsoa peiliin ja kysyä, kuka siellä töllöttää. Olenko se minä vai joku, joka joskus on muistuttanut minua? Toisinaan ajelehdimme virran vietävänä ajattelematta sen suuremmin, mitä teemme tai minne olemme matkalla. Kaverit, opettajat tai vanhemmat vie ja me tulemme perässä. MUTTA välillä on hyvä pysähtyä ja kurkistaa, kuka sieltä peilistä katsoo ja ennen kaikkea, olemmeko tyytyväisiä siihen ihmiseen.


Takaisin mun tukka-asiaan. Minä rakastin pitkiä hiuksiani, kasvatin niitä rakkaudella, mutta tein itselleni lupauksen, joka minun täytyi lunastaa, että voisin katsoa tyytyväisenä peiliin. Toivoin lupausta tehdessäni, ettei minun tarvitse sitä lunastaa vielä pitkään aikaan, mutta elämä on arvaamaton ja Taivaan Iskä kutsuu raikkaita luokseen silloin, kun tahtoo. Nyt on kasvamisen aika - minun ja hiusteni.

OHO, HUIPPUA!

Minä pääsin läpi, seurakuntaneuvosto kutsuu siis vuoden alusta. Äänimääräkin oli huikea: 104 eli kiitos kaikille äänestäneille! Enhän mie yksin sinne seurakuntaneuvostoon olisi päässyt, vaan siihen tarvittiin kaikkia niitä, jotka mua äänestivät ja muuten kannustivat.


Ja muistakaapas, ettei tää nyt tähän lopu, vaan tarviin teitä nyt entistä enemmän. Koska en mie sinne ole omia asioitani menossa ajamaan, vaan meidän kaikkien yhteisiä asioita. Minä olen teidän käytettävissänne, joten nykikää hihasta ja hihkaiskaa mulle ideoistanne.


<3 KIITOS! tukkahan tässä ihan pystyyn nousee ;)

Jännitys tiivistyy

Pian selviää, kuinka käy seurakuntavaaleissa. Minun blogissani on ollut hiljaista, mutta se ei tarkoita, että olisin vaalit ja tärkeät asiat unohtanut. Minulla on vain henkilökohtaisessa elämässäni menossa haastava vaihe, mikä vie ajatuksiani ja voimiani.

Aion jatkaa blogiani kävipä vaaleissa kuinka hyvänsä. Kirjoitella edelleen minulle tärkeistä asioista - siis muustakin kuin vaalijutuista. Blogin nimi saattaa muuttua tässä pian, jos keksin jonkin kivemman nimen. 


Huomenna tähän aikaan mahdollisesti tiedämmekin, ketkä ovat Joensuun seurakuntaneuvoston uudet jäsenet. Sitä odotellessa.

Nyt se alkaa!

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa maanantaina. Äänestää voivat kaikki 16 vuotta täyttäneet ev. lut. kirkon jäsenet. Seurakunta, jonka ehdokkaista voi äänestää, määräytyy siitä, minkä seurakunnan jäsen on ollut 15. elokuuta.

Lisää tietoa äänestämisestä eka kerta -sivuilla:
Ensimmäinen kerta – nuorten seurakuntavaalikampanja 2010 

Sulla on valta!

Maanantaina avattiin seurakuntavaalien vaalikone. 
Tässäpä linkki sinne:
http://seurakuntavaalit.vaalikone.org/fi


Jos et ole vielä käynyt siellä kokeilemassa, kuka ehdokkaista on kanssasi eniten samaa mieltä, käy ehdottomasti täyttelemässä kone. Ja jos itse olet jo tsekannut vaalikoneen, voit vaikkapa laittaa kaverille linkin sinne tai kertoa, kuka sinun mielestäsi olisi hyvä tyyppi päättämään seurakunnan asioista. Tärkeistä asioista kannattaa kertoa kaverille, ja seurakuntavaalit ovat nyt tärkeä ja ajankohtainen juttu.


Mehän tätä kirkkoa ja seurakuntaa luomme, joten kannattaa olla aktiivinen ja vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset meillä päätöksiä tekee. Millaiseen kirkkoon sinun mielestäsi kannattaa kuulua?

Vaalikone.

Olen tällä viikolla useana iltana miettinyt, mitä vastaisin vaalikoneen kysymyksiin ja miten vastaukseni perustelisin. Tänään sain viimeinkin valmiiksi vastaukseni osittain kiperiinkin kysymyksiin, joita taisi olla 13 kappaletta. Kysymysten määrä ja aihepiirien moninaisuus olivat varsin hyviä. Kirkollisvero, mihin haluaisi vaikuttaa, tärkeä työmuoto, painavin syy kuulua kirkkoon, mielipide rekisteröityjen parisuhteiden siunaamiseen... Varsin ajankohtaisia siis osa aiheista.

Oli vaalikoneessa kysymys myös siitä, mihin yhteiskunnalliseen haasteeseen haluaisi oman seurakunnan ottavan entistä enemmän kantaa. Nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytyneisyys oli ehdottomasti mielestäni tärkein esitetyistä vaihtoehdoista, koska nuoret ovat tärkeitä. Paljonhan nuorten pahoinvoinnista puhutaan, mutta silti usein sanat jäävät vain sanoiksi. Mitä meidän seurakuntamme voisi tehdä käytännössä?


Vaalikone aukeaa äänestäjille 25. lokakuuta. Käy täyttämässä se ja katsomassa, kuka ehdokkaista ajattelee kanssasi eniten samalla tavalla.

Aikuistu.

Ostin viime keskiviikkona Papiston päiviltä Hämeenlinnasta ensimmäinen kerta -kampanjan paidan. Vaihtoehdot olivat "Pistä tikku ristiin" ja "Aikuistu." - hyviä lauseita molemmat. Mie valitsin Aikuistu.-paidan, koska se sopii tällä hetkellä elämäntilanteeseeni hyvin. 

En kehota paidallani nuoria aikuistumaan liian nopeasti, vaan enemmänkin haluan kannustaa vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Aikuistuminen tarkoittaa vastuunottamista ja vaikuttaminen on vastuuta. Se on äänestäjistä kiinni, keistä tulee meidänkin seurakuntaamme päättäjiä seuraavaksi neljän vuoden kaudeksi.

 Mie en ainakaan haluaisi, että mummoni päättäisi, mitä nuorten illoissa tai leireillä tehdään, ja kuinka paljon siihen varataan rahaa. Mitä sinä ajattelet?

ps. miut löytää nyt myös alle 30-vuotiaiden ehdokaspankista: ensimmainenkerta.fi -

Mitkä ihmeen seurakuntavaalit?

Allaolevasta linkista saat lisää tietoa seurakuntavaaleista. Kannattaa tutustua.

Ensimmäinen kerta – nuorten seurakuntavaalikampanja 2010

Ps. Kommentteja saa laittaa ja lukijaksi ryhtyä, se olisi jopa toivottavaa. Tietäisin ainakin, lukeeko kukaan. 

Hanki elämä III

 HB on tehnyt varsin kirkkoamme kuvaavan biisin, varsinkin kertsi on naseva. Haluan sen jakaa teille. Ja siis HB on muutenkin hyvä bändi, esiintyy tänäkin vuonna Turussa Maata näkyvissä -festareilla marraskuun puolessa välissä.

Nooan arkki?

Meidän evankelis-luterilaista kirkkoa, jos vertaisin laivaan, en kutsuisi sitä pikaveneeksi. Ennemminkin Nooan arkki sitä kuvaisi ehkä kaikista parhaiten. Sekalainen seurakunta sisällä, mutta tilaa riittää kaikille, ja liikkeissään tämä meidän arkkimme ei ole nopeimmasta päästä, mutta vakaa se on - ei keiku aivan joka aallokossa - painaahan sillä lastissaan parituhatvuotinen perinne. Äkkiliikkeitä kirkko ei mielellään tee, kun lasti on niin painava. Suuntaa haetaan jatkuvasti, mutta kurssi muuttuu hitaasti. 

Silti ainakin yhdessä asiassa kirkko on edelläkävijä tänä syksynä: 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet saavat nimittäin äänestää näissä seurakuntavaaleissa. Hieno juttu! Käytäthän mahdollisuutesi vaikuttaa. Minä haluan olla ehdottomasti mukana Joensuun seurakunnan suunnan päättämisessa.

Millainen on sinun kirkkosi? Entä millainen kirkon tulisi olla?

Miusta.

Mie oon Anu, 21-vuotias joensuulainen seurakunta-aktiivi. Oon ehdolla seurakuntavaaleissa Joensuun seurakunnan seurakuntaneuvostoon Lasten ja nuorten asialla - listalla. Tämä on mun blogi, jossa olisi tarkoitus pohdiskella kaikkea, mikä koskettaa ja on tärkeää mulle - ja toivottavasti sullekin.


Ehkä vähän jotain mun taustastani voisin kertoa. Riparin kävin täällä meillä Joensuun ev. lut. seurakunnassa 2004 ja siitä saakka olen varsin aktiivisesti nuorisotyön kuvioissa pysynyt: ensin isoskoulutuksen ja myöhemmin avustajatiimin sekä kerhonohjaamisen kautta. Varsin säännöllisesti minuu saattaa nähdäkin Noljakan kirkolla torstai-iltaisin ja Seukkarin kivijalassa tiistaisin haahuilemassa. Herätysliiketaustaa mulla ei ole, vaan olen paljasjalkainen kirkon nuorisotyön kasvatti.


Teologiaa mie opiskelen nyt kolmatta vuotta Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella. Valtavan iloinen olen siitä, että sain jäädä kotikaupunkiini ja -seurakuntaani vaikuttamaan. Pääaineena mulla on käytännöllinen teologia eli tuttavallisemmin käyttis, joka tutkii siis kirkon käytännönelämää näin lyhyesti määriteltynä. Mihin mie sitten tähtään opiskelullani? Miusta olisi tarkoitus tulla sitten isona pappi.