Joulutunnelmia

Joulu tuli ja meni tänäkin vuonna, mukava joulu olikin. Tosin meidän kristittyjen juhlana joulu vielä jatkuu, koska tykkäämme juhlia pitemmän kaavan mukaan suuria kirkkopyhiä. Ei oikeastaan mitenkään turha tapa, koska kulutusjuhlanahan joulu huipentuu aattoon, kun lahjat avataan, mikä saa ainakin minulle vain tyhjän tunteen.

Minun jouluni oli taas kerran erilainen: olin ystäväni vanhempien luona torstai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Autoimme ruokien valmistuksessa, saunoimme, söimme, katsoimme lastenohjelmia ja elokuvia... Sopivan rentoa, mutta kuitenkin aktiivista olemista. Saunoimme joka ilta ja kokeilimmepa yhtenä iltana, miltä jäätelö maistuu saunassa. Hauskaa! :)

Jouluyönä olin avustamassa messussa, mikä on minun oma jouluperinteeni. Eikä jouluyön messu pettänyt tälläkään kertaa: tunnelma oli juhlava, mutta rauhaisa, ja ihmisiä oli paljon. Messun musiikki ansaitsee aivan erityisen kiitoksen, taatusti yksi parhaimmista messukokemuksistani. Tunnelmaa voisi kuvailla sanaparilla kunnioittavaa jouluiloa. Joku voisi ihmetellä, miksi haluan juhlapyhänä avustamaan messuun, kun voisin sen sijaan viettää aikaa läheisteni kanssa. Messussa tunnen itseni kokonaisemmaksi, joulu saa syvemmän merkityksen kuin vain hetken kulutusjuhla.

Nyt on kuitenkin suunnattava katseet joulusta uuteen vuoteen, pian vuosi taas vaihtuu ja ilma väreilee uuden odotuksesta - uusi vuosi kun voidaan nähdä uutena alkuna. Minut voi bongata näillä näkymin uudenvuoden yömessussa 31.12. klo 23, teretulemast.

24. joulukuuta

Ihanaa joulua! Tervetuloa tänään klo 23 Joensuun kirkkoon jouluyönmessuun!

23. joulukuuta

Joulu on jo lähellä, vaikka tänä vuonna on ollutkin joulufiilis kadoksissa ja tuntuu, ettei ole valmistautunut tarpeeksi jouluun. Lohdullista kuitenkin on, ettei todennäköisesti ensimmäisenä joulunakaan oltu aivan valmiita. Maria uskoi Jumalan huolenpitoon, joten miksemme mekin voisi luottaa siihen, että Hän tuo joulun meille ja rauhan sydämeen. Meillä ei ehkä ole kaikki langat käsissämme, mutta Taivaan Iskällä on, niin mie haluan uskoa ja luottaa.

Ja ihana joulutarina!

22. joulukuuta

Pimeää! Liukasta! Harmaata! Väsyttää! Voi, kunpa sataisi lunta!
Tänään on kalenterin mukaan vuoden pimein päivä, päivän pituus on 4 tuntia 53 minuuttia.

Mie pystytin tänään joulukuusen (kyllä, mulla on tekokuusi, on ollut jo monta vuotta) ja asettelin sähkökynttilät sen oksille - valaisee kivasti koko huoneen. Lisäksi kuusen latvassa kimaltelee hopeinen tähti, joulupallot ja kultanauhat saavat vielä hetken odottaa laatikossa. Samoin kuin joulukuusi kynttilöineen ja kaikkine koristeineen tuo valoa kotiin, Jeesus syntyi tuomaan meille valon - minua muistuttaa joulukuusen luoma valo Jeesuksen valosta.

21. joulukuuta

Mulla ei ole vieläkään joulufiilistä, ulkona on harmaata ja muutenkaan ei vain tunnu siltä, että joulu olisi tulossa. Silti päivät ennen aattoa hupenevat, ja mie karkaan pian joulunviettoon ystäväni luokse.

Ja musiikkia... yksi mun lempijoululauluista.

20. joulukuuta

Terkkuja tyttöjen illasta Tiiamarilta ja Miialta <3

19. joulukuuta

Kävellessäni kotiin ystäväni luota aloin miettiä, millainen vaihtoehtotodellisuus olisi. Millaista elämä olisi, jos olisikin tehnyt erilaisia valintoja? Mitä kaikkea erilaisista valinnoista olisi seurannut? Millainen minä olisin? Millaisia ystäviä olisi lähelläni? Lisäksi mietin, olisivatko jotkut nykyhetkeen vaikuttavat asiat tapahtuneet silti. Ovatko jotkin tapahtumat vain väistämättömiä? 

Mielenkiintoista spekuloida, mutta turhaa kuitenkin...

18. joulukuuta

On neljäs adventtisunnuntai, joulu lähestyy hurjaa vauhtia. Matteuksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa kerrotaan, kuinka Maria tuli Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaaksi ja hänen kihlattunsa, Joosef, meinasi jättää hänet kaikessa hiljaisuudessa, koska luuli Marian olleen uskoton. Kuitenkin enkeli ilmestyy unessa Joosefille ja vakuuttaa tämän Marian lapsen alkuperästä sekä kertoo, että lapselle on annettava nimeksi Jeesus. Unen jälkeen Joosef sitten otti Marian vaimokseen, teki niin kuin enkeli oli käskenyt. 

Hurjaa meininkiä ainakin näin nykyajan ihmisen näkökulmasta: enkeli ilmestyy unessa! Raamatun henkilöt uskoivat enneuniin, eihän Joosefkaan ollut ainut, eikä ensimmäinen, jolle Jumala puhui unessa. Yliluonnollisentaju saattoi olla sen ajan ihmisillä erilainen verrattuna nykyaikaan, tiedäpä tuota. Mitenköhän nykyihminen moisen selittäisi? 

Katsoin Matkalla Beetlehemiin tänään ja suorastaan hämmästyin, kuinka syvästi minua kosketti Joosefin huolenpito Mariasta ja lopulta Jeesuksen syntyminen tallissa. Pian minäkin saan paimenten ja idän tietäjien lailla ihmetellä pieneksi lapseksi syntynyttä Jumalaa. Jeesus oli ja on edelleen suuri lahja kaikille, joulun paras lahja.

17. joulukuuta

Eilisessä maikkarin Lastenklinikoiden kummien konsertissa ihastuin tähän biisiin. Kuuntelepa sanoja siekin.

Rukous voi olla myös huokauksia, kysymyksiä, joskus jopa kiukuttelua armiaalle Taivaassa. Mie rukoilen päivittäin: iltarukous on sama, minkä olen oppinut jo varsin pienenä, mutta muuten rukoukseni ovat ehkä enemmän huokaksia arjen tilanteiden keskellä - kiitoksia ja pyyntöjä. Ei mitään kovinkaan ihmeellistä tai suuria sanoja, aina ei edes sanoja...

16. joulukuuta

Kauniita unelmia - mistä lie tehty? Kaikki unelmoivat jostain, jokaisella on omat syynsä toimia niin kuin he toimivat. Eri asia onkin, miten omiin päämääriinsä pyrkii. Jostain sellaisesta kai tuo biisi kertoo...jokainen haluaa jotain. Mitä sinä haluat? Mitä läheisesi haluavat? Haluatteko samoja asioita?

Mitähän nuori Maria halusi tulevaisuudeltaan? Ei varmaan osannut tavallinen 14-vuotias tyttö aavistaa, että hänestä tulisi niin pian äiti, saati sitten Jumalan pojan äiti. Entä Joosef sitten, mitä hän mahtoikaan pohtia saadessaan tietää kihlattunsa raskaudestaan? Ehkä eivät ihan kohdanneet Marian, Joosefin ja Jumalan odotukset...

15. joulukuuta

Alkuviikosta sää näytti jouluisen tunnelman kannalta varsin lupaavalta: hiljalleen satoi lunta ja maa alkoi näyttää valkoiselta. Kuitenkin nyt ulkona näyttää aivan toisenlaiselta: harmaata ja liukasta, heräsin tänään vesipisaroiden ropinaan. Eipä näytä kovinkaan jouluiselta loska ja vesisade.

Mie kohotin joulutunnelmaa paistamalla joulutorttuja, ottamalla esille kynttelikön ja jouluvalot sekä juomalla ystävien kanssa glögiä joululaulujen soidessa taustalla. Omenakanelihillo oli erittäin namia torttujen täytteenä, kiva vaihtoehto perinteiselle luumulle. Lisäksi leivoin suklaa-punaviinimarjamuffineita, niistäkin tuli hyviä - kivasti yhdistyy makea ja kirpeä.

Onneksi edes joululauluissa on valkoinen maa ja muutenkin joulutunnelma kohdallaan.

14. joulukuuta

Olin uutenavuotena 2008-2009 Belgiassa, Brysselissä Taizén Euroopan tapaamisessa. Tämä biisi muistuttaa mua tuosta reissusta.

13. joulukuuta

Tänään oli viimeinen luento ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista hoidossa, se on siis teologian, hoitotieteen ja lääketieteen yhteinen luentosarja, jossa käsitellään ihmisen kohtaamista näiden tieteenalojen näkökulmista. Tämänpäiväisen kerran otsikkona oli "Minustako auttajaksi?" ja pohdimme tapausesimerkkien avulla, millaisia tilanteita meille voisi tulla vastaan todellisessa työssämme ja miten toimia haastavissa tilanteissa. Pohdimme myös auttajan persoonaa ja sitä, mikä auttaa jaksamaan työssä.

Eräs meidän kolmen hengen porinaryhmästämme mainitsi vahvan uskon/vakaumuksen sellaiseksi, mikä auttaa jaksamaan vaikeitakin ihmiskohtaloita sielunhoitotyössä. En ole aivan varma, olenko samaa mieltä hänen kanssaan, vaikka uskonkin uskon olevan ehdottomasti voimavara, mutta en määrittelisi uskoa vahvaksi tai heikoksi, koska mielestäni usko Jumalaan on joustava ja elämän aikana muokkautuva. Siihen vaikuttaa paljon ihmisen kokemukset ja eletty elämä, millaiseksi ihmisen usko muotoutuu. Lisäksi vahva voi olla myös heikko ja heikko voi ollakin loppujen lopuksi vahva. Ennen kaikkea haluan kysellä ja ihmetellä...kun pohjalla on perusluottamus Jumalan huolenpitoon.

12. joulukuuta

Sannan ehdotuksesta tän päivän biisi on Hurtsin Illuminated. Riennämme kohta Fideksen pikkujouluihin, joiden teemana on "loista kilpaa kuusen kanssa", ja mehän loistamme. 

11. joulukuuta

Sori, kun tulee taas näin myöhään kirjoitus blogiin... Tänään on kolmas adventtisunnuntai, päivän tekstit puhuvat Johannes Kastajasta, joka Johanneksen evankeliumin mukaan oli "ääni, joka huutaa autiomaassa: 'Tasoittakaa Herralle tie!'"

Hajatuksia tältä päivältä:

• Johannes kastoi vedellä, Jeesus Pyhällä Hengellä.
• Johannes Kastaja ei karpannut, koska söi heinäsirkkoja(proteiinia) ja hunajaa(hiilihydraatteja)
• Mua on väsyttänyt kamalasti tänään, kun en päässyt eilen ajoissa nukkumaan 
• Epämääräistä hengailua ja toimettomuutta messuavustuksen jälkeen
• Kauneimmat joululaulut Joensuun kirkossa ja glögijatkot kaveriporukalla.

10. joulukuuta

Bongasin hs.fi-etusivulta seuraavanlaisia uutisotsikoita:

• Kymmenettuhannet osoittavat mieltään Moskovassa
• Surkea sää johtanut kymmeniin kolareihin ja ulosajoihin
• Stubb Ylelle: Kriisirahasto voidaan sovittaa perustuslakiin
• Ydinvoimalasta vuoti jälleen radioaktiivista vettä Japanissa
• Pienkone iskeytyi slummiin Filippiineillä - ainakin 13 kuoli
• Kuu pimenee tänään Suomessa

Monenlaisia juttuja on tänäänkin uutisotsikoissa: tyytymättömyyttä, onnettomuuksia, epävarmuutta tulevasta, katastrofin aineksia, tähtitiedettä. Jos meillä olisi 2000 vuotta vanha sanomalehti, olisi siellä todennäköisesti samoja teemoja uutisotsikoissa. Ihmiset odottavat nyt pelastusta ja turvaa, niin kuin silloinkin. Kuitenkin me tiedämme, että pienessä Betlehemin kylässä syntyi maailman Vapahtaja vaatimattomassa tallissa. Ihmiset odottivat mahtavaa kuningasta, joka laittaisi epätyydyttävät yhteiskunnalliset olot kuntoon, mutta saivatkin aasilla ratsastavan Rauhanruhtinaan.

9. joulukuuta

Tänään vietimme pikkujouluja kaveriporukassa. Söimme aluksi riisipuuroa mehukeiton ja kaneli-sokeri-sekoituksen kanssa, oli namia! Jälkkärinä oli omena-kanelitorttuja, pipareita, suklaata ja glögiä eli varsin perinteisellä linjalla menimme. Emme tehneet mitään erikoista: hengailimme vain yhdessä kuunnellen musiikkia, katsellen valokuvia ja jutellen kaikenlaista.

Aamupäivästä sain muutaman nimipäiväonnitteluviestin, joten taitaa olla joulu tulossa taas tänäkin vuonna. Nimipäiväni on varma merkki joulun lähestymisestä :). Ja sittten musiikkia:

8. joulukuuta

Koulukiusaamista ei ole vain tuolla jossain meidän ulottumattomissa, vaan sitä on valitettavasti lähes jokaisessa koulussa, lähes jokaisella luokka-asteella. Minä tunnen useita koulukiusattuja, minuakin on kiusattu koulussa. Kiusaamista on monenlaista: fyysistä, henkistä, suoraa, epäsuoraa, nimittelyä, tönimistä, porukan ulkopuolelle jättämistä, huutelua, ikäviä tekstiviestejä, mukahauskaa pilailua toisten kustannuksella...

Kiusaaminen ei ole koskaan ok. Rakkauden kaksoiskäskyssä sanotaan, että meidän tulisi rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme. Tuohon käskyyn voidaan tiivistää yhteiselämän perustavimmat säännöt. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta rakastammeko tasapainoisesti Jumalaa, itseämme ja lähimmäisiämme?

Oheinen video on saanut paljon julkisuutta ja kommentointia...puolesta ja vastaan.

7. joulukuuta

Tänään sain ison annoksen joulumieltä. Ensiksi meillä oli kerhon viimeinen kerta ennen joulua, joten leivoimme tyttösten kanssa joulutorttuja ja värittelimme jouluisia värityskuvia. Pientä hienosäätöä oli torttujen kanssa, niin kuin aina lasten kanssa leipoessa, mutta ainakin maukkaita tortuista tuli. Torttujen maistelun jälkeen sanoin heipat tytöille ja hyppäsin bussiin, sillä keskustassa Seukkarilla jo odotti puurojuhla.

Puurojuhla oli siis meidän ainejärjestömme, Fideksen, järjestämä perinteeksi muodostunut jouluinen kokoontuminen, jossa "yllättäen" söimme riisipuuroa, lauloimme joululauluja, hiljennyimme hartauteen sekä ohjelmassa myös oli diplomien jakamista ja fuksien ohjelmanumero, joka tänä vuonna oli naurunremakan aiheuttanut lyhytelokuva Fideksen puheenjohtajakamppailusta. Lopuksi vielä oli tarjolla glögiä ja kuinkas ollakaan joulutorttuja :). Oli mukavaa!

6. joulukuuta

Hyvää itsepäisyyspäivää! Paljon itsepäisyyttä on Suomen itsenäisyys vaatinutkin menneiltä sukupolvilta, nyt on meidän aikamme vaalia rakasta kotimaatamme. Vaaliminen ei ole vain menneisyydessä junnaamista, vaan meidän tehtävämme on kehittää ja toimia Suomen parhaaksi.

Meillä on ollut Sannan kanssa oma kotistudio, jossa kommentoimme pukuja ja muutenkin juhlia. Hauskaa on ollut joulutorttujen ja glögin äärellä hengailla. :)

Ja nyt ihana Finlandia-hymni, joka tuo mieleen paljon muistoja lukioajoilta, kun kuorossa lauloimme.

5. joulukuuta

Me olemme ainutlaatuisia ja tärkeitä omina itsenämme. Mikään ei voi meiltä viedä arvoamme ja ainutlaatuisuuttamme. Sinä olet paras sinä ja ansaitset parasta!

4. joulukuuta

Tänään on toka adventti, jonka teemana on Kuninkaasi tulee kunniassa. Me kristityt odotamme, että Jeesus tulee kunniassaan aikojen lopussa, joten meillä on siis lupaus pelastuksen toivosta. Suuria sanoja, mutta mitä ne tarkoittavat nykyajan todellisuudessa... Odotanko Kristuksen tuloa, miten odotan, mitä Jeesus merkitsee - siinäpä viikon aivopähkinä itse kullekin.

Ja musaa vielä, ihana taizé-biisi, kun olen miettinyt, josko lähtisin ensi kesänä Taizé-reissuun. Harkinnan alla vielä, mutta kovasti tekis mieli mennä. Biisi saattaa jopa jotenkin liittyä kunnian kuninkaaseen...

3. joulukuuta

"Olen onnellinen. Mitä sä luulit? 

Olen onnellinen. Mitä sä luulit?" 

Onnellisuus... Mitä se on? Tunnetta vai kenties sittenkin asenne? Keksimme määritelmiä, joiden perusteella olemme joko onnellisia tai onnettomia. 

Tietynlainen asema, hyvä työ, makee koti, loistavia arvosanoja kokeista, muotivaatteita kaapit pullollaan, paljon ystäviä ja vielä enemmän kavereita, kadehdittavia harrastuksia, biletystä, kymmenen koiraa, viisi hevosta ja lammas - tätäkö onnellisuus on?

Vai onko onnellisuus sittenkin pieniä hetkiä arjen keskellä, kun juttelee ystävän kanssa tai tuntee kuuluvansa jonnekin eikä tallustelekaan ihan yksin tässä maailmassa? Mulle onnea on suklaakakku, jalassa villasukat ja kotisohva, jolle lysähtää pitkän päivän jälkeen. Onnea on saada viettää aikaa ystävien seurassa, mutta myös ottaa valokuvia yksin omassa rauhassani. Pienet jutut, ohikiitävät hetket, lyhyet välähdykset...

Mikä sut tekee onnelliseksi?

2. joulukuuta

Olin eilen nuorten kanssa tekemässä tuohusmessua Noljakassa nuortenillan yhteydessä. Mulla oli tosi kivaa: tapasin vanhoja tuttuja ja jutustelin uudempienkin tuttavuuksien kanssa. Paljon mukavia ihmisiä. :) Itse messussakin oli mukavaa yhdessä tekemisen meininkiä, kun suurimman osan messusta nuoret tekivät itse. Olen suhteellisen paljon tehnyt juttuja messuissa ja nauttinut siitä, että saan olla ja tehdä, mutta nyt oli valtavan mukavaa antaa muiden tehdä ja itse pysyä taustalla. On ihanaa iloita hienosta messusta, joka oli meidän kaikkien yhteinen ja meidän näköinen.

Ja tän päivän biisi on...messun loppubiisistä Jenni Vartiaisen versio.

1. joulukuuta

Joulunodotus alkaa taas. Hiukan ristiriitaisin tuntein odottelen jälleen kerran joulua ja joulumieltä saapuvaksi. Ensimmäinen joululahja on jo valmis, neuloin jotain lämmintä, mutta enempää en paljasta - koska joulusalaisuus :).

Vielä en linkitä joululaulua, vaan yhden tämänhetkisistä lempibiiseistäni.