Piispaa valitsemassa

Nyt Kuopion hiippakunnalle on äänestetty uusi piispa, maanantaina siis oli kyseinen äänestys. Piispanvaalissa äänestäminen on tähänastisen luottariurani (mikä ihmeen ura :D) hienoin, jännittävin ja makein juttu, joten kaipa sitä voi hieman kertoillakin.

Tosin pakko myöntää, ettei piispanvaalin toinen kierros ollut aivan yhtä jännittävä kuin eka kierros, jolla kaikki oli uutta ja hienoa ja ehdokkaita oli enemmän. Lisäksi mulle toisen kierroksen äänestyspäätös oli huomattavasti ekaa helpompi, mikä ehkä vähensi mielenkiintoa seurata ehdokkaiden välisiä vaalikeskusteluja. Toki kävin tutustumassa ehdokkaiden vaalisivuihin ikään kuin vakuuttuakseni valinnastani.

Itse vaalista voisi kertoa, että äänestyslipun ja ohjeet äänestämiseen lääninrovasti lähetti molemmilla kerroilla postissa. Ekalla kierroksella äänestyslippu oli valkoinen ja toisella se oli vaaleanvihreä, lippunen siis tuotiin mukana äänestykseen. Äänestää saattoi ennakkoon kirjeitse tai sitten vaalipäivänä vaalikokouksessa Seurakkarilla: mie äänestin molemmilla kerroilla Seukkarilla. Ensin lääninrovasti sihteereineen avasi ennakkoäänten kuoret ja laittoi äänet vaaliuurnaan, minkä jälkeen huuteli aakkosjärjestyksessä paikalla olevia äänestämään, jossa siis sihteeri leimasi lipun ja se pudotettiin puiseen vaaliuurnaan - varsin yksinkertaista. Molemmilla kerroilla mie äänestin ekana, eikös olekin yllättävää ottaen huomioon B:llä alkavan sukunimeni?! ;)

Äänestämisen jälkeen oli tarjolla mehuja virvokkeiksi ääntenlaskun ajaksi, oli hyvää appelsiinimehua siis. Lopuksi vaalikokouksessa julkistettiin rovastikunnassa annettujen äänten jakautuminen ehdokkaiden kesken ja kokous oli ohi suunnilleen tunnissa. Alustavat koko hiippakunnan tulokset tulivat nettiin joskus kolmen maissa samana päivänä, joten varsin nopeaa toimintaa, kun kokous Joensuun rovastikunnassa alkoi yhden aikaan.

Mie nyt jotain vähän kerroin piispanvaaleista, mutta kommentoimalla voipi kysellä lisää, jos kiinnostaa aihe.

ps. Kuopion hiippakunnan uusi piispa on siis Jari Jolkkonen, jota on kutsuttu myös kavereiden feispuuk-sivuilla tuttavallisesti Jartzingeriksi.

Laguuniluistelua.

Kävimme tyttösten kanssa viime sunnuntaina luistelemassa Ilosaaren laguunin jäällä, siellä soi vanha musiikki ja jää oli kauniisti valaistu. Teki hyvää raitis ilma ja ystävien seura, kameraakin tuli ulkoilutettua niin minun kuin Sannankin voimin. Sannan otoksia luonnollisesti ovat toinen ja kolmas kuva, ja mie olen vastuussa muista räpsäyksistä. Antaa siis kuvien puhua puolestaan.

tyttöset ja mun pinkit luistimet edustavat.

keskittynyttä luistelua,
hiukan oli epätasainen jää.

siniseksi hetkeksikin tätä kutsutaan.

vanhat(mutta edelleen hyväkuntoiset) valkoiset Susanne luistimeni, kokoa 40
myyn, jos joku haluaa ostaa.

upea valoinstallaatio iloisessa saaressa.

coffarin kaakao kruunasi reissun.

Suloista ystävänpäivää!

Aloin viime viikolla miettiä, pitäisikö mun ostaa ystäville jotain lahjuksia ystävänpäivän kunniaksi. Päädyin, etten osta, koska elän opiskelijabudjetilla - ei paljoa lahjuksia ostella näillä rahoilla. Mua ei edes huvittanut alkaa väkerrellä kortteja, joten ystävänpäiväksi ajoitettu blogaus on ihan hyvä vaihtoehto.

Ystävänpäivän kunniaksi muutaman kuvan kollaasi kamelikuvista <3

kesäistä iloa, tytöt mökkeilee.

shoppailuassari :).

jouluna.

Milla ja Sanna edustaa.

Hempeää Marjon kandijuhlissa.

Kaikki ihanat kamelikuvat eivät nyt päässeet tänne, paljon tärkeitä ihmisiä ja rakkaita muistoja. Tykästyin alla olevaan versioon tästä biisistä reilu viikko sitten, tän voi ajatella kertovan ystävyydestä.

Kuvia viikonlopulta.

Olin viikonlopun äiti-lapsi -leirillä avustelemassa, meininki oli kivan rento ja ohjelma oli mukavaa. Kameran muistikortille tallentui lähes 400 kuvaa, tässä muutama kuva niistä. Sain kivoja kuvia ihmisistä, mutten niitä tänne voi laittaa, kun mulla ei ole lupia niitä täällä julkaista.

Olemme arvokkaita helmiä.

Meidän simpukkamme.

Upea talvisää.

Iloa lumesta!

Saaran Barbie-värityskuva sateenkaaren väreissä
ja minun punainen Hello Kitty

Lattiakuvan koristeet.

Järjestyksessä jalan koon mukaan.

Lattiakuva.

Viisaus ei pysy suussa.

Reilu viikko sitten torstaina multa poistettiin kaksi viisaudenhammasta vasemmalta puolelta sekä ylhäältä että alhaalta. Alemman hampaan hammaslääkäri leikkasi, kun sitä ei pystynyt vain kiskaisemaan irti, puudutus oli tosi jees, ei sattunut ollenkaan. Ylhäältä se vain kiskaisi sen hampaan pois, tosin ensin joutui hiukan lisäämään puudutusta, koska vetäminen meinasin alkaa tuntua ilkeältä.

Tikit sain alapuolelle ja tupon suuhun, jota pureskelin jonkin aikaa. Lisäksi kylmäpussista, särkylääkkeistä ja antibiooteista tuli mun uudet bestikset hetkeksi. Kylmäpussia pidin tunnollisesti poskella heti poiston jälkeen ja muutenkin puolen tunnin tai tunnin välein, ettei turvotus pahasti iskisi - eipä tuo poski pahemmin turvonnutkaan onneksi, mutta muuten kyllä tuntui varsin ikävältä suussa. Antibiootit ja särkylääkkeen sain heti reseptillä, ettei kolot tulehdu ja kipu tule. Ekat päivät olivat kurjia ja soseruoat eivät kovinkaan täyttävää tavaraa.

Mua jännitti valtavasti etukäteen ja siellä hammaslääkärissä, mutta mie selvisin siitä kuitenkin kivasti. Eihän noi viisaudenhampaiden poistot kauheen hauskoja ole, mutta parempi etukäteen kuin vasta silloin, kun olisivat alkaneet oireilla pahasti. Hammaslääkäri oli mukava ja antoi vielä reseptien lisäksi mulle noi kaks hammasta muistoksi. Niitä on ollut ihan jännä tutkailla.

Melko isot juuret osaa olla.

Vallankahvassa roikkumista.

Olen tämän viikon aikana äänestänyt sekä presedenttiä että Kuopion hiippakunnan tulevaa piispaa. Varsinaista vallankahvassa roikkumista siis ollut tällä viikolla - mielenkiintoista, jännittävää, vastuullista. Äänestäminen on vaikuttamista parhaimmillaan, siksi mie äänestän.

Tiistaina siis äänestettiin piispanvaalin ekalla kierroksella ympäri hiippakuntaa. Mie äänestin siis Joensuussa, seurakuntakeskuksen alasalissa, meitä oli siellä muistaakseni 177 äänioikeutettua äänestämässä. Piispanvaalissa siis äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papisto ja seurakuntaneuvostoista valitut maallikkojäsenet. Olin hurjan innoissani viime kesänä kuullessani, että pääsen äänestämään piispaa, eikä innostus ole laantunut tähänkään päivään mennessä. Mua jännitti hiukan tipauttaa vaaliuurnaan ensimmäisten joukossa äänestyslippuni - kannattaa olla aakkosten alkupäässä!

Koko tiistai menikin ensin jännittäessä ekan kierroksen tuloksia ja sen jälkeen kommentoidessa niitä, milloin kenenkin kanssa. Ja edelleen tänäänkin yliopistolla Humpan kahviossa vaihdoimme muutaman opiskelikaverin kanssa ajatuksia toiselle kierrokselle päässeiden Jari Jolkkosen ja Miikka Ruokasen mahdollisuuksista, vahvuuksista ja heikkouksista piispaksi valinnalle. Tiedän, kumpaa aion äänestää, vaikka olenkin joutunut tarkastelemaan kantaani ja linjaani tulevan piispan suhteen - mikä on tärkeää ja mikä taas epäolennaista.

JÄNNÄÄ :) 20.2. on siis piispanvaalin toka kierros, sitä odotan ja rukoilen, että Jumala antaa meille viisautta tehdä hyviä valintoja ja päätöksiä. Tähän rukoukseen johdattaa tämä taizé-biisi: